Synttärit!

Läikkä

Mökillä

Vietettiin tällä viikolla useampi yö toisella "omalla" mökillä. Täällä Pöpö tykkää olla ulkona ja vaellettiin pihamaalla valjaissa monta tuntia joka päivä. Oli niin kivaa, että sisälle ei olisi halunnut palata ollenkaan!

Onneksi sisällä vietetyille tunneillekin riitti aktiviteettiä hyttysten metsästyksen muodossa - aina kuin huilimiselta ehti! Ekana yönä ininä herätti meidät ihmiset niin moneen otteeseen, että pari kertaa oli pakko nousta ylös huitomaan kärpäslätkän kanssa. Pöpö hoiti oman osuutensa tarmokkaasti ja sai kiinni useammankin inisevän verenimijän.



Yhtenä aamuna mökin pihassa käväisi yllätysvieras. Pöpö oli onneksi sisällä! Lähdin aamulla yhdeksän aikoihin käymään ulkohuussissa ja siellä istuessani kuulin mökkinaapurin tontilta puskasta rapinaa. Kurkistin vessasta ulos ja kohta puskasta jolkotti kettu, joka jatkoi matkaansa meidän tontille. Kun menin huussin ovelle katsomaan tarkemmin, kettu oli jo ehtinyt keskelle pihaa, mutta kääntyi katsomaan minua ääniä kuullessaan. Lyhyen katsekontaktin jälkeen kuikelomainen kettu jatkoi matkaansa toisen naapurin puolelle ja minä palasin mökkiin.

Uskalsin viedä Pöpön tunnin päästä ulos, käytyäni varmuuden vuoksi ensin vähän haravoimassa ja pitämässä ääntä. En hirveämmin ottanut stressiä ketun visiitistä, sillä siitä tuskin on vaaraa ihmisen kanssa ulkoilevalle kissalle. Oli kuitenkin jännä huomata, että täälläkin niitä liikkuu, vaikka mökki ei sijaitse mitenkään erityisen syrjässä.

Toinen yllätysvieras olikin sitten ihan tavanomainen västäräkki, joka päätti härnätä Pöpöä oikein olan takaa viimeisenä aamuna. Lintu lenteli rannassa kiveltä toiselle, sirkutti ja heilutti pyrstöään Pöpön vaaniessa. Västis varmasti huomasi Pöpön ja lenteli koko ajan ees taas rantaa pitkin pistäen kissaraukan pään ihan pyörälle. Veikkaan, että lintulla oli jossain pesä, jonka läheisyydestä se yritti harhauttaa Pöpön pois. Lähes puolen tunnin jälkeen katsoin parhaaksi viedä kissan takaisin mökkiin, jotta tuloksettomalle ja turhauttavalle vaanimiselle saataisiin piste. Heittelin mökissä Pöpölle muutaman raksun saalistettavaksi, jotta patoutunut hyökkäysenergia saatiin purettua ja kissa oli taas tyytyväinen.

Tässä taas nähtiin, mitä olisi voinut käydä, jos Pöpö ulkoilisi vapaana. Se olisi voinut jäädä ketun saaliiksi tai tehdä hallaa lintukannalle. Valvotun ulkoilun plussat on kyllä isommat kuin se miinus, että siihen kuluu enemmän omaa aikaa ja vaivaa. Minä näen sen vaivan ja kulutan ajan ihan mielelläni.

Tutkimusretki

Käytiin kyläilemässä isäpuoleni äidin mökillä, jossa Pöpö on kerran viime kesänä käynyt. Päästin Pöpön sisälle tutkimaan paikkoja ja taas sain huomata miten reipas Pöpö on uusissa paikoissa (lähinnä sisätiloissa tosin). Heti, kun häkin ovi avautui, poju lähti häntä totteröllä vaeltamaan ja nuuskimaan paikkoja. Välillä ehti antaa mammalle pari puskua ja jatkaa sitten tutkimuksia.

Yksi kuollut ampiainen löytyi ikkunan alta. Sen Pöpö meinasi syödä, mutta ehdin onneksi väliin ja kiikutin pisteliään raadon roskikseen. Myös sohvan alla piti käydä; poispääsemiseksi minun piti mennä nostamaan sohvaa. Lempipaikaksi ehti valikoitua yläkerran portaat, joiden välistä oli kiva kuikkia eteiseen.



Tulipahan samalla taas vähän autoiltua. Ehkä lyhyet matkat mukaviin paikkoihin tekisivät automatkaamisesta hiukkasen houkuttelevampaa. Nyt ajomatka menikin oikein mallikkaasti, Pöpö vain makoili kaikessa rauhassa. (Tosin kuolaus on lähinnä pitkien matkojen ongelma.)

Ulkonakin piipahdettiin, mutta Pöpö ei halunnut tällä kertaa poistua kuistilta, joten jätettiin ulkona olo lyhyeen. Loppuun vielä lyhyt video sisätiloista: