sunnuntai 5. helmikuuta 2017

Kasveja kotiin

Meillä ei ole ollut huonekasveja sen jälkeen, kun Pöpö oli pentu. Parvekkeella toki kasvaa kesäisin kaikenlaista, mutta ympärivuotisia sisäkasveja ei ole ollut sen jälkeen, kun aloe vera ja rahapuu kohtasivat loppunsa. Osin Pöpön takia ja osin omasta syystäni, kun en ollut niitä kunnolla kastellut.

Joulun jälkeen innostuin uudestaan kasveista sisustuksessa ja rupesin tutkimaan millaisia kasveja voisin meille hankkia. Tavoitteena oli hommata sellaisia kasveja, jotka eivät heti kutsuisi Pöpöä nakertelemaan. Ja toisaalta kasvien piti olla mieluiten myrkyttömiä siltä varalta, että jonkinlaista rehuilla herkuttelua pääsisi sittenkin tapahtumaan. Etsiskelin ensin silmää miellyttäviä kasveja ja tarkastin sitten ehdokkaiden myrkyllisyyden mm. ASPCA:sta ja HUS:n kasviluettelosta.

Päädyin ostamaan alkuun muorinkukan, kodinonnen ja saint paulian. Nämä olivat kaikki sivustojen mukaan myrkyttömiä.

IMG_20170202_100240 IMG_20170202_100415

En syö, kunhan vaan haistelen.

Näistä kodinonni kiinnosti Pöpöä selvästi eniten. Onneksi sen sijoituspaikaksi olin muutenkin suunnitellut keittiön hyllyä, jonne Pöpö ei pääse. Muut kasvit taas jäivät kissan ulottuvilla olevien huonekalujen päälle. Olohuoneessa oleva muorinkukka ei ole kiinnostanut Pöpöä juuri lainkaan, mutta makuhuoneeseen päätynyttä saint pauliaa on käyty pariin otteeseen naskalihampailla rei'ittämässä.

Kasvit ovat kuitenkin loppupeleissä herättäneet positiivisen vähän kiinnostusta. Jos nämä pysyvät kesään asti hengissä, voisin harkita runsaampaakin vihersisustusta. Myrkyttömiäkin kasveja tuntuu olevan tarjolla/olemassa paljon runsaammin kuin olin ensin kuvitellut!

IMG_20170126_143127 IMG_20170125_144945 IMG_20170124_093857

Mitenkäs muilla? Kissat ja kasvit: mahdollisuus vai mahdottomuus?

24 kommenttia:

  1. On tainnut tämä mamma itsekin kokeilla st.paulian ihania lehtiä ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh :D Puuttuuhan tuosta lehdestä vähän isompikin pala; siinä oli pieni kuljetuksen aiheuttama vamma. Lehti oli melkein poikki, kun toin kukan kotiin, mutta Pöpö viimeisteli työn.

      Poista
  2. Meillä ei kasveista välitetä. Kodinonni kuolee minun käsissä vain joka kerta (useampaa olen yrittänyt), että siitä ei kannata masentua :) Aivan ihana tuo kakkoskuva!! - Emäntä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi, ettei ole menestynyt. Minuakin nauratti, kun otin kyseistä kuvaa. Taisi kostea multa tuoksua hyvältä nenuun, kun piti noin kovasti nuuhkia :D

      Poista
  3. Meillä täti-ihminen tappaa ne ihan itse, mutta epäilen että kissakansalaiset avustaisivat innolla sitä prosessia ;)

    VastaaPoista
  4. On varmasti iiiiiihanat touksut kasveissa! ♥ Täällä kasvit on mahdottomuus jo senkin vuoksi, että kisut haluaisivat kaataa ruukut. Näin vasta kuvan, että joku oli laittanut kasvit turvaan rei'itetyn muovilaatikon sisään. Se voisi jopa toimia, mutta olen liian laiska hoitamaan kasveja. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti näppärä konsti tuo laatikko, vaikkakaan ei varmaan niin kovin esteettinen. Sellainen pieni lasinen kasvihuone voisi olla hieno! Mutta onneksi kisut tuovat kotiin eloa ja iloa kasvejakin enemmän :)

      Poista
  5. Minulla on paljon huonekasveja, suurin osa erilaisia orkideoita, sitten pelargoneja, muutama posliinikukka ja paavalinkukka, rahapuu, siroliuska-aralia, juoru, marraskuunkaktus, herttalyhty ja pari rönsyliljaa, joista toista saa luvan kanssa jyrsiä. Lisäksi ajoittain kuten nyt maissinorasta kissoille. Joskus on muutama ruukku tipahtanut ja hampaanjälkiä ilmestynyt tai mullanvaihdossa autettu turhan innokkaasti, mutta yleisesti ottaen yhteiselo sujuu hyvin. En voisi kuvitella kotia ilman huonekasveja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpas runsas kasvisto! Miusta tuntuu, että jos kasveja on paljon niin ne kiinnostavat vähemmän kuin jos on vain yksi tai kaksi. Vanhemmillani on paljon huonekasveja, eikä Pöpö ole niistä ikinä kyläillessämme kovinkaan kiinnostunut.

      Poista
  6. Sisustus kyllä piristyy kasveilla :) Meilläkin se olen pääasiassa minä, joka saa kasvit nuupahtamaan (Alfred tuhosi ainoastaan pikkuisen sirovuoripalmun.. :D). Hengissä sinnittelevät vuosi oston jälkeen enää muorinkukat, eivätkä ne kiinnosta kissoja yhtään. Lisäksi meillä on pari kaktusta jääkaapin ovessa kissojen ulottumattomissa. :) Kodinonnen olen minäkin saanut tapettua jopa parissa päivässä. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muorinkukka tuntuu olevan loistovalinta kissakotiin, kun se ei houkuttele pureksimaan tai härkkimään. Paahtuiko kodinonni liiassa auringossa vai miten se saattoi niin äkkiä henkensä heittää? Ja mie kun luulin sen olevan tosi helppo ja vaivaton kasvi. Nyt taisi hoito-ohje juksuttaa meikäläistä :'D

      Poista
    2. Saattaa olla, että mä hukutin sen kodinonnen heti kättelyssä... Joskus vuosia sitten mulla oli myös moinen, vaan sekään ei muistaakseni ollut pitkäikäinen. (nyt luin huvikseen hoito-ohjeet, eikä mulla mitään aluslautastakaan ollut raukkaparoilla.. :D) Kivannäköinen kukka silti. :)

      Poista
  7. Meillä on ainoana viherelementtinä viikoittain vaihtuva vehnänoras. Totesin, etteivät muut kasvit pysy hengissä. Meillä oli pitkään sekalainen seurakunta chilejä, mutta vähäinen valo ja valtaisa nakerrus kävivät kaikkien kohtaloksi. Rahapuun taisin tappaa ihan itse liialla kastelulla, ja Juipilla oli tapana möyhiä multaa...

    Mutta nyt kun näin näitä sun kasvikuvia, niin tuli hinku, että pitäisiköhän nyt kevään korvilla kokeilla viljellä vielä jotakin rehua. Kerro väliaikatietoja, mikä kasveista säilyy elinvoimaisimpana, niin saatan mäkin käydä viherkaupoilla. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Harmi, etteivät kasvit ole pysyneet elossa. Meilläkin on parvekkeella aina kesäisin chilejä, mutta sato on ollut aika pientä. Nyt näiden sisäkasvien hankkimisen inspiroimana ajattelin käydä opettelemaan viherpeukalouden saloja. Jospa saisin nämä kasvit pysymään elossa ja ehkä kesällä aikaisempia vuosia parempaa satoa parvekkeellakin. Saas nähdä, ja yritän muistaa raportoida kasvien kunnosta :)

      Poista
  8. Meillä on muutamia, osa kissojen ulottumattomissa, mutta eivät ne ole sen kummempaa kiinnostusta herättäneet.
    Sofi on pienenä pudottanut yhden tosi ison joulukaktuksen ensin reijitettyaan sen lehdet :)

    VastaaPoista
  9. Mulla oli joskus ennen kissoja ja reissuja paaaaljon viherkasveja, mutta nyt ei ole kuin kuolemaisillaan oleva purppurajuoru ja rönsylilja. Lisää tekis kovasti mieli, mutta kaipa nekin kaikki tulis syödyksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitäisi varmaan löytää paikkoja jonne kissat eivät pääse, mutta se on helpommin sanottu kuin tehty!

      Poista
  10. Meillä on ollut pidempiaikaisessa lajivalikoimassa ainakin aaloeita, agaave, rönsylilja, traakkipuu, anopinhampaita ja rahapuu. Karvanaaman ja Kassisen kotiutumisen jälkeen rönsyliljalle ja traakkipuulle etsittiin välittömästi uudet kodit järsimisen takia, mutta muut kasvit pärjäsivät hyvin eivätkä kissat olleet niistä kiinnostuneitä.

    Sepon saavuttua agaave on hypännyt ruukustaa ainakin kolmesti ja viime viikolla se lopulta lähti kissattomille maille, ettei aivan kuole. Rahapuusta on mystisesti tullut aiempaa paljon lehdettömämpi ja kerran sekin romahti ikkunalaudalta maahan. Anopinhampaan multaa on kaiveltu ja aaloeiden lehtiä nakerreltu.

    Kissojen ja kasvien yhteiselo on ainakin meillä siis todettu ihan kissakohtaiseksi... :) Ehkä tuollaista kodinonnea voisi vielä joskus kokeilla, se näyttää niin kivalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Seppo on aikamoinen villikko, mutta ilmeisesti kasvit ovat vielä kestäneet kovaa kohtelua :D Kodinonni on kyllä hirmu nätti kasvi!

      Poista
  11. Minulla ei tunnu säilyvän hengissä muut kuin kaktukset, mutta talouden kaksilahkeisesta on hiljattain kuoriutunut melkoinen viherpeukalo. Meillä kasvaa nyt erilaisia chilejä ja nyt uskaltauduin laittamaan mansikkaa ja tomaattia idätykseen. Kodinonnen haluaisin meillekin, mutten ole saanut aikaiseksi koluta paikallisia liikkeitä läpi :D Myös yksi jukkapalmu jaksaa vielä toistaiseksi sinnitellä meillä hengissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, samaistun. Itsekään en ole ennen ollut hyvä pitämään kasveja hengissä, mutta nyt hommaan on tullut jokin uusi motivaatio.

      Poista
  12. Meillä ei ole kasveja kun ei ne varmaan pysyisi hengissä.. Enkä ole mikään viherpeukalo :D Ruffe varmaan myös söisi ne..

    VastaaPoista